Sida 1

Kevättä ylistetään lauluissa ja runoissa, se on ihmeellistä aikaa kun luonto
taas herää eloon - lintujen viserrystä, kukkien kasvua ja uusia tuoksuja.

Mutta jos pysähtyy tarkkailemaan ympäristöä kuuluu muitakin ääniä -
mattopiiskat paukkuu, pölynimurit huutaa ja kumilaasta vinkuu ikkunanlasia
vastaan. Pöly ja roskat lentävät kun ihmiset riehuvat hullun lailla - on
kevätsiivouksen aika.

"Kevätstressi" muistuttaa paljolti joulun aikoja, on paljon n.s. pakkoja. On
pakko tehdä sitä ja tätä, on pakko ehtiä sinne sun tänne. Yhtäkkiä on pakkoja
niin paljon ettei ehdi eikä jaksa mitään.

Pääasia on unohtunut - nauttia keväästä ja minkä takia? Se niin kauan ja
hartaasti toivottu aurinko paljastaa armotta säteillään likaiset ikkunat,
pyyhkimättä jääneet pinnat ja joka ikisen ilmassa leijuvan pölyhiukkasen.
Tämä on paha isku emännälle (miksei isännällekin), onko meidän koti näin
sikamaisessa kunnossa. Tästä se sitten alkaa.

Ei ihme että kevät on pahinta masennus aikaa - ihmisethän suorastaan
siivoavat itsensä psyykkeelle.

Ottakaa rauhallisesti ja nauttikaa keväästä, se on kaunis mutta lyhyt.